Uusi vuosi, uudet kujeet! Dieettiä ja kuntoilua, karkkilakko, tupakkalakko, tipaton tammikuu. Minulle se toi eteen työttömyyden.

 

Toisin kuin monilla, omaa maailmankuvaani se ei romuttanut. Olen kohta 35v ja koko elämäni olen tehnyt pätkätöitä, elokuusta toukokuulle töitä ja kesät kotona työttömänä odottamassa seuraavana syksynä alkavaa pestiä. Olen siis koulunkäynninohjaaja, tehnyt vain määräaikaisia osa-aikaisia töitä monta vuotta.

 

Odotin innoissani uutta lakia, joka takaisi minulle henkilökohtaisen haastattelun Pirkanmaan TE-toimiston virkailijan kanssa 3kk kuluessa. Saisin kertoa hänelle, että haluan vaihtaa alaa, kouluttaa itseäni, jotta saan työtä kunta-alan ulkopuolelta ja vakituisesti ja kokopäiväisesti ympäri vuoden.

 

Tammikuu meni, helmikuu meni ja maaliskuukin meni. Ei yhteydenottoa TE-toimistolta. Työhakemusten määrä noin 150kpl, ei yhteydenottoja.

 

Huhtikuukin oli jo pitkällä kun yksi hakemani työpaikka ilmoitti itsestään. Toukokuun alkupuolella pääsin kokopäiväiseen työhön. Jes! Töitä! Vihdoin!

 

Kesäkuu toi eteen realiteetin, töitä iltaisin tai alkuyöstä viitenä päivänä viikossa, vain lauantai oli varmuudella vapaa. Perheellisenä ihmisenä tämä järjestely ei toiminut lainkaan, enhän minä nähnyt lapsiani tai puolisoani koskaan, ainakaan hereillä. En saanut nukuttua yöllä kuin muutaman tunnin, päivät menivät lasten kanssa.

 

Aloin etsiä uudelleen töitä, päivätöitä.

 

Heinäkuun alku, työhakemusten määrä noin 50. Yhteydenottoja yksi, joka johti haastatteluun.

 

Kerroin haastattelussa avoimesti, että olen kiinnostunut tarjotusta työstä, koska se olisi päivätyötä ja näin ollen pystyisin viettämään aikaa myös perheeni kanssa. Kerroin myös, että minulla on koeaika ja minun on kohtuullisen nopealla aikataululla tiedettävä, pääsenkö töihin vai en. Mainitsin jo työhakemuksessa omasta halustani oppisopimuksen tekoon.

 

Seuraavana päivänä minulle soitettiin ja ilmoitettiin, että paikka on minun mikäli sen haluan. Samalla minulta kysyttiin, miten oppisopimus toimisi ja mitä kaikkia tukia työnantajan olisi mahdollisuus saada tai hakea. Kerroin , että oppisopimustoimisto maksaa pienen korvauksen ja TE-toimistolta on mahdollisuus hakea palkkatukea työttömälle työnhakijalle.

 

Päätimme, että hän hakee palkkatukea 7.8.2017 alkaen, jolloin minun työsopimukseni alkaisi. Palkkatuen maksaminen edellyttää, että olisin työtön, joten työsopimusta ei voitu kirjoittaa. Sopimus oli siis suullinen. Monta kertaa yrityksen edustaja sanoi, että olisi voinut kirjoittaa sopimuksen mielellään heti, jotta voisi alkaa suunnittelemaan tulevaa toimenkuvaani tarkemmin.

 

Hän laittoi palkkatukihakemuksen vireille pe 14.7.2017. Minä olen tehnyt viimeisen työvuoron ma 17.7.2017, joka on palkkatukihakemuksen jälkeen. Minun piti siis olla työttömänä kolme viikkoa.

 

Tämän jälkeen ei sitten mennytkään enää niinkuin Strömsössä.

 

Ensimmäinen palkkatukihakemus oli ratkaistu 27.7.2017 kieltävästi vedoten siihen, että minulla on lähihoitajan koulutus ja että en ole työtön. Missään vaiheessa minulla ei ole ollut lähihoitajan tutkintoa, tämä on ollut TE-toimiston tiedossa jo vuodesta 2010. Päätös oli siis tehty perustuen virheellisiin tietoihin.

 

Toinen palkkatukihakemus laitettiin vireille, kun olin yhteydessä TE-toimistoon kertoen, että heillä on tehty päätös perustuen virheellisiin tietoihin. Tarkoitus oli aloittaa työt 28.8.2017. Tämä myöhäinen ajankohta johtui siitä, että työnohjaaja olisi lomalla kaksi viikkoa elokuussa ja näin ollen ei voisi perehdyttää minua työhön.

 

Oppisopimustoimiston kanssa käytiin alustava palaveri 14.8.2017. Tässä minulle ja tulevan työnantajan edustajalle jaettiin koulupäivien lukujärjestys ja käytiin läpi, mitä vaatimuksia koulutuksella oli, mitä työtehtäviä minun tulisi yrityksessä suorittaa, jotta työpaikka hyväksyttäisiin oppisopimustyöpaikaksi. Tässä palaverissa kuulin ensimmäisen kerran, että mikäli palkkatukihakemus ei tule myönteisenä, oppisopimusta ei solmita.

 

Palkkatuki sai tälläkin kertaa kielteisen päätöksen. Tämän tiedon tullessa sain myös ymmärtää, että minulla ei ole edes työpaikkaa. Yritys vetosi siihen, että heillä ei ole varaa palkata työntekijää, koska palkkatukea ei makseta. Viikko tämän jälkeen kyseinen yritys etsi kahta työntekijää, toinen niistä oli se, mihin minun piti työllistyä. Reilua...

 

Elokuun loppu, olen työtön. Miten tässä näin kävi?

 

No, eipä mitään, lisää hakemuksia. Uusia työpaikkailmoituksia 1650, hakemuksia lähetetty 30

 

Pirkanmaan TE-toimisto päättää, että minulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska minulla ei ole ollut työpaikkaa tiedossa kun olen irtisanoutunut edellisestä työpaikasta. Tästä päätöksestä ei voi valittaa.

 

Jaa niin mitä?

 

Kuuma linja TE-toimistoon ja kysymään, että mitä tässä voi tehdä. Mukava rouva siellä sanoi, että ei voi valittaa, mutta uudelleenkäsittelyn voi pyytää. Arvatkaa vain pyysinkö...

 

TE-toimisto ilmoittaa, että uudelleenkäsittelyä ei tehdä vaan päätös pysyy. Ammattiliitto komppaa TE-toimistoa ja päättää olla maksamatta päivärahoja 17.7-15.10.

 

Olisin halunnut hakeutua kouluun, merkonomiksi tai verkko-opintoina tradenomiksi. Jos olisin töissä, voisin käydä koulussa samalla ja saada jopa AMK-tutkinnon.

 

Nyt olen työtön enkä siksi voi lähteä opiskelemaan, vaikka nykyinen koulunkäynninohjaajan tutkinto ei työllistä minua.

 

Koulunkäynninohjaajia on haettu töihin noin 5 kpl koko syksylle, merkonomin ja tradenomin tutkinnon suorittaneita on haettu noin 500kpl.

 

Ai miksi en voi opiskella työttömänä? Rahan takia...

- En saa TE-toimistolta omaehtoiselle opiskelulle puoltavaa lausuntoa, koska heidän mielestään minulla ei ole tarvetta kouluttautua.

- En voi saada aikuiskoulutusrahaa, koska en ole ollut kahdeksaa vuotta töissä vaan olen tehnyt pätkätöitä.

- En voi saada toimeentulotukea tai asumistukea, koska minulla on oma asunto ja muuta omaisuutta.

 

Kuitenkin:

- Jos olisin alle 29v olisin nuorisotakuun piirissä ja saisin enemmän palveluja ja apua työnhakuun.

- Jos olisin yli 55v olisin niin vanha, että saisin herkemmin työkokeilupaikan.

- Jos olisin ollut työttömänä yli 12kk minut voitaisiin ohjata uudelleenkoulutukseen, mutta nyt muutamaa kuukautta aikaisemmin koulutustarvetta ei ole.

 

Syyskuu, työhakemuksia lähetetty 20. Kertaakaan en ole TE-toimistolla käynyt haastattelussa, kertaakaan ketään ei ole kiinnostanut kysyä, miten minulla menee.

 

Ai mitä nyt?

 

Aion olla yhteydessä Arkadianmäelle ja kertoa heille, miten hyvin heidän luomansa toimenpiteet näkyvät meille parhaassa työiässä oleville ihmisille.

 

Pidän teidät ajan tasalla...